Niin se on taas melkein vuosi vierähtänyt viime päivityksestä

Se on jotenkin tämä läppäri & mokkula yhdistelmä hankala tässä puuhassa tai sitten olen vaan saamaton (mutta sitähän se ei ole vai mitä?).

No mutta nytpä sitten rehvastelen sillä, että olen saanut Zilga viinirypäleeni nyt ensimmäistä kertaa tuottamaan satoa. Se on jo useamman vuoden ollut minulla eikä tosiaan mitään satoa ole ennen antanut. Viime syksynä kyllästyin sitten siihen ja leikkasin sen todella harvaksi ja lyhyeksi siihen tyyliin, että kuolkoon sitten. Ja siinä se niksi sitten taisi ollakkin ... tuskin maltan odottaa miltä omat viinirypäleet maistuvat.

Tältä ne nyt näyttävät:

Ja tästä lähdettiin:

Toinen lomapäivä ja sen kunniaksi ostin tämmöisen syyssyrikän:

Pitäisi olla ns. perhoskasvi mutta yhtään perhosta en siinä kyllä ole havainnut :) mutta muita "eliöitä" kylläkin. Saapi nähdä säilyykö tämä sitten talven yli kun pitäisi olla vähän talvenarka. Hyvälle se kyllä tuoksuu mutta ei vaan näy niitä perhosia. Taitaa kuumuus vaivata niitäkin. Koiruus on näillä ilmoilla tuskissaan. Kohta kyllä kaivan trimmikoneen esille ja ajan turkin "alas". Kamalaa katsoa kun toisella on ihan hirveän kuuma.

Uimassa ollaan "partanaamaa" käytetty mutta se on vaan hetken helpotus. Lenkkeily on sitten jäänytkin ihan minimaaliseen ... tänäänkin käytiin vasta yhdeksältä illalla ja vaikka minusta ilma tuntui ihan sopivalta niin kyllä  hetken "tarpomisen" jälkeen toisella taas "kieli oli poskella" :( Mutta joka tapauksessa ihanaa kun on taas loma johan sitä on taas vuosi odotettukkin :) jotenkin vaan kamalaa kun ei ihmisen elämässä ole muuta kuin se loman odotus ... että kerran vuodessa pääsee vähän pidemmälle lomalle sitä sitten odottaa aina kuin kuuta nousevaa vuodesta toiseen :)

Tässä se nyt on minun oma Alppikauno.

Lehdet ovat hieman kellastuneet kun istutin sen liian kuumaan paikkaan mutta en nyt enää viitsi siirtääkään sitä kun kerta näinkin hyvin kukkii ensimmäisenä vuotena. Varmasti todella kaunis sitten kun on jo "vanhempi" ja kukkia on enemmän :)

Tässä taas ensi talveksi hiukan vadelmia "hillostumassa". Mutta eipä enempää tällä erää ... väsy on kova.

Hah ... ja mitään en enää hanki ... ainakaan tänä kesänä . Tässä nämä ostokset kuitenkin tällä kertaa eli Isohirvenjuuri, Valeangervo ja Pikkupäivänlilja. Isohirvenjuuri piti ostaa, koska en ollut nähnyt tällaista aiemmin ja nyt netistä luin, että on kova leviämään kuten myös tuo Valeangervo . En oikein pidä tommosista kasveista mitkä leviää kovasti, sitten niitten kanssa on jossain vaiheessa ihan "pelissä". Noh ... katsellaan mitä aika tuo. Eipä ne ainakaan tänä kesänä riesaksi asti ehdi levitä. Pikkupäivänliljan ostin kun se oli niin söpö. Mutta nyt siis oikeasti ... ei mitään uutta enään tänä kesänä ja tämä on tosi!

Eli tässä tämä VUODEN KASVI tittelin saavuttanut amppelitomaatti! Eipä enää tarvitse ihmetellä, mihin ne tomaatit häviävät. Tässä syy ... itse teossa yllätettynä. Tomaattivaras on saatu kiinni. Olenkin aina ihmetellyt, että mitä sillä tarkoitetaan, että kun tomaatissa kasvaa varkaita ... tätäkö se nyt sitten on? Ilman tätä varasta varmaan olisi saatu se 800 kappaletta tomaatteja ... tai sitten ei

Loma, loma, lomaaaa! Viikonlopulla tein kaksi uutta ostosta puutarhaan. Löysin tämmöisen Alppikaunon (on kuulemma harvinainen) ja Jalopähkämön. Jännää odotella sitten ensi vuonna, että millainen tuosta Alppikaunosta tulee. Netistä ei ainakaan hirveesti löytynyt kuvia … tai sitten en osannut hakea. Jalopähkämö mulla on ollutkin ”ostoslistalla” ja nyt se tuli eteeni niin ostin sen. Tässäpä vielä kuvat uusista hankinnoista. Nyt ne toki ovat jo maahan ”isketyt”.

Amppelitomaatti :) Ostin tämän alkukesästä ja silmissäni näin ne suuret "tomaattivuoret" mitä tämän piti "tuottaa". Myyjä kun väitti minulle silloin ostaessani, että joku oli saanut tästä ihan 800 kpl tomaattisadon. Ihan jo silloin ostaessani olin huolestunut siitä, että mihin lainkaan laitan ne kaikki sadat tomaatit, jotka tästä pensaasta kypsyvät.

Mutta ei huolta tässä se nyt on

VUODEN KASVI

tittelin saavuttanut amppelitomaatti!

Arvata saattaa, ettei tällä ihan saavutettu sitä 800 kappaleen tomaattimäärää. Mutta pitää vaan ajatella, että

EI SE MÄÄRÄ VAAN SE LAATU :)

Niinpä niin se työpäivä taas kummasti vierähti mutta tämä ilta se taas vasta sitten vierähtikin. Tuntuu ettei muuta ehtinyt kuin hiukan pihalla piipahtaa kun taas on jo ilta. Kamalaa vauhtia aika menee näin iltaisin. Ihan niinkuin mitään ei enää ehtisi. Mutta syntyipä nyt kuitenkin jotakin eli tässä yksi tämän illan kuopsutuksen tuotoksista. Tosin tämä on ehdottomasti "luonnossa" paljon hienomman näköinen kuin näin kuvan välityksellä. Näissä kuvissa tuo penkki näyttää jotenkin karulta mutta oikeasti se on aivan IHANA!